Ampumaharrastuksen aloittaminen

Ammunnan aloittaminen voi olla jännittävää ja ehkä hieman hämmentävääkin. Missä ja miten ammuntaa pääsee harrastamaan? Mistä saan aseen? Mitä lajeja voin harrastaa? Ammuntaan liittyvä byrokratia ja erilaiset asenteet saattavat johtaa arasteluun.

On monia erilaisia tapoja harrastaa ja aloittaa harrastus. Lajikirjo on kattava. Tavallaan eräänlainen analogia kysymykselle ”miten aloittaa ammunta?” on ”miten aloittaa pallopelien pelaaminen?”. Ammuntalajit voivat poiketa merkittävästi toisistaan, periaatteessa vain yksi asia on yhteistä: pelivälineenä on laite, josta lentää pieniä ammuksia suurella nopeudella (vrt. pallo ja sen erilaiset muodot: jalkapallo, koripallo, kiekko jne).

Siksi urheiluammunta tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia suuntautua itseään kiehtoviin lajeihin. Toisaalta ammuntalajit tukevat toisiaan, jolloin eri lajien välillä voidaan helposti vaihdella ja erilaiset ammuntalajit kehittävät eri osa-alueita. Jääkiekon pelaaminen ei välttämättä tee sinusta parempaa jalkapalloilijaa, mutta erilaisten ammuntalajien harrastaminen voi kehittää ja tukea sinua ammuntalajien välillä.

Ammuntalajit

Eräs karkea tapa jakaa ammuntalajeja on jako Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) lajeihin ja toiminnalliseen ammuntaan. ISSF-lajeille ominaista on ampumasuoritus paikoillaan seisten. Näissä lajeissa on useimmiten kilpailuja olympiatasolla asti ja ne ovat varmasti lajit, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan ammunnasta. Useimmiten aseina ovat ilmapistoolit ja -kiväärit, pienoispistoolit ja -kiväärit tai haulikot. Näitä lajeja ovat muun muassa ilmapistooli ja -kivääri, haulikkolajeista skeet ja trap ja pienoispistoolilajeista olympiapistooli ja pienoiskiväärilajeista 50m kivääri. Lisäksi on myös paljon kansallisia lajeja.

Toiminnalliselle ammunnalle tyypillistä on ammuntasuoritus, johon sisältyy liikettä ja useat ampumapaikat. Ammunta tapahtuu usein erilaisilla rasteilla, jotka kuvaavat erilaisia ympäristöjä ja tilanteita. Tällaisia lajeja ovat mm. practical ja sovellettu reserviläisammunta (SRA). Näissä lajeissa tyypillisesti suurempikaliiperisia ja itselataavia pistooleita, kivääreitä ja haulikoita. Toiminnallisen ammunnan harrastaminen vaatii joko practicalin turvallisen ampujan kurssin tai SRA-ampujan kurssin läpäisemisen.

Edellämainitut lajit ovat vain pieni esimerkki lajikirjosta. Lajeja on kymmeniä erilaisia, ja kaikissa on omat erikoisuutensa ja sääntönsä. Mistä sitten tietää, mikä laji on itselle oikea? Lyhyt vastaus: kokeilemalla se selviää.

Ammunnan aloittaminen?

Hyviä paikkoja ovat paikalliset ampumaseurat, reserviläisyhdistykset, kaupalliset ampumaradat, sekä MPK:n järjestämät aloittelijoiden tapahtumat, joissa on mahdollista lainata kalustoa ja saada opastusta.

ISSF-lajien ja practical-lajien pariin pääsee yleensä parhaiten paikallisen ampumaseuran kautta. SRA-ammunnan pariin pääsee tyypillisesti paikallisten reserviläisyhdistysten tai MPK:n kautta.

Ammunnan aloittaminen ja harrastaminen lähtee aina perusasioista, ja on ensin opeteltava ryömimään, konttaamaan ja kävelemään, ennen kuin voi juosta. Käytännössä kaikissa edellämainituista saa aina kalustoa lainaan tai vuokralle, joten oman kaluston hankinnalla ei tarvitse vielä vaivata päätään. Sitten kun aseen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi, on siinä otettava huomioon muutamia asioita .

Kun olet löytänyt itsellesi sopivan paikan, voit alkaa mahdollisuuksien rajoissa kokeilemaan erilaisia lajeja. Yleensä esimerkiksi ampumaseurat tarjoavat laajan kirjon eri lajeja, joihin voi saada valmennusta ja esimerkiksi kilpailla seuran väreissä.

Eräs esimerkki ampujan polusta

Esimerkkihenkilö aloitti ampumaharrastuksen ottamalla yhteyttä paikalliseen ampumaseuraan ja hakeutumalla harjoitusvuorolle tutustumaan lajiin. Liityttyään seuraan hän harjoitteli turvallista aseenkäsittelyä sekä ampumatekniikkaa ensin ilmakiväärillä. Ilmakivääri on erinomainen ja edullinen tapa harjoitella ja oppia ammunnan perusteet

Tämän jälkeen hän kiinnostui samalla radalla tapahtuneesta ilmaolympiapistoolitoiminnasta ja liittyi heidän joukkoonsa. Ilmaolympiapistoolissa kiehtoi se, että kerralla ammutaan useampi laukaus useampaan tauluun, jolloin suorituksessa on enemmän toimintaa.

Ilmaolympiapistooli on talvikauden laji. Kesällä harrastetaan ulkona pienoispistoolilajeja, kuten olympiapistoolia ja 25 metrin pistoolia. Esimerkkihenkilö löysi myös itsensä kesällä 25 metrin radalta näiden lajien parissa, harjoittelemassa lainakalustolla. Harrastuksestaan hän piti huolellisesti ampumapäiväkirjaa, jotta hän voisi myöhemmin anoa ampuma-aseen hankkimislupaa poliisilta ja ostaa omaa kalustoa.

Harjoittelun ja osaamisen kasvamisen myötä tie vei erilaisiin alueellisiin ja kansallisiin kilpailuihin seuran väreissä. Erilaisia kilpailuja järjestetään aktiivisesti ympäri maata. Esimerkkihenkilö harrasti ja kilpaili monta vuotta ilma- ja pienoispistoolilajeissa, kerryttäen paljon osaamista ammunnan perusasioissa ja ampumatekniikassa, ja toisaalta harrastusvuosia ja -kertoja ampumapäiväkirjaansa.

Varusmiespalveluksen suoritettuaan hän kiinnostui reserviläistoiminnasta. Reserviläisyhdistykset ja -järjestöt järjestävät monipuolisesti erilaisia ammuntalajeja. Tällöin harrastamisen profiili muuttui enemmän toiminnalliseksi. Hän suoritti SRA-ampujan kurssin ja alkoi harjoitella toiminnallisempaa ammuntaa paikallisen reserviläisyhdistyksen järjestämillä vuoroilla.

Harrastus on siis ollut alati kehittyvä ja mielenkiinnon muuttuessa on aina löytynyt sopiva uusi laji. Perusteet on rakennettu rauhassa ja erilaisilla lajeilla on täydennetty osaamista.

Ammunnan aloittaminen avaa oven monipuoliseen maailmaan, tervetuloa mukaan!